Historiikki

ALKUHISTORIA

Talvisota oli runnellut maatamme. Se oli aiheuttanut monenlaista tuhoa asutuskeskuksissa ja maaseudulla. Myös Kouvola sai kokea sodan kovat kolhut. Täällä tuhoutui keskeinen seuratoimintapiste, rautatieläisten seuratalo kerhohuoneineen. Samoin tuhoutui hotelli-ravintola Kouvolan Seurahuone. Paikkakunnallamme tunnettiin noina aikoina kipeänä kokous- ja juhlahuoneiston puute.

Silloinen toimitusjohtaja, myöhemmin kauppaneuvos K.I. Mikkola pääsi lukuisilla liikematkoillaan tutustumaan toisten paikkakuntien kauppa- ja teollisuusseurojen toimintaan ja niiden kerhohuoneistoihin. Niinpä hän herätti pienessä liikemiesryhmässä ajatuksen saada perustetuksi Kouvolaan vastaavanlainen kauppakerho tai liikemiesklubi.

Yhtenä toimintamuotona näillä alkuunpanijoilla oli mielessä keilailu ja niinpä lähtivätkin johtajat Mikkola ja Viljo Lairila sekä tunnettu liikemiesyhdistyksen toimihenkilö rakennusmestari Uuno Immonen hankkimaan keilaratoja Turusta.

Rauhanaika ei kuitenkaan kestänyt pitkään, kunnes uusi sota taas syttyi. Tästä aiheutui tietysti kauppakerhohankkeen keskeytys, kunnes vuonna 1946 samat miehet ryhtyivät yhdessä pankinjohtaja Väinö Poran kanssa hankkimaan kauppakerholle huoneistoa, johon saataisiin asennettua nuo keilaradat.

Tarkoitukseen saatiin ostetuksi entinen Jooseppi Törrösen talo Käsityöläiskadun ja Urheilijankujan kulmassa. Tuolle tontille perustettavaa rakennusta varten hankittiin jo piirustuksetkin arkkitehti Blomstedilta. Kustannusarvio kohosi 34 miljoonaan. Kun ei ollut yhtään varoja koossa ja maamme talouselämä taisteli vielä sodan vaurioiden ja sotakorvausten ikeen alaisena, ei rakennuspääomaa saatu kokoon ja hankkeesta oli kokonaan luovuttava. Tontti myytiin As Oy Esikunnalle ja kerhohuoneen rakennushanke raukesi. Kuitenkaan koko hankkeen ei annettu kuolla, vaan sen alkuunpanijat vaalivat sitkeästi ajatustaan saada Kouvolaan kauppakerhohuoneisto.

KOUVOLAN KAUPPAKERHO OY

Hanketta hoitamaan perustettiin osakeyhtiö, joka Kouvolan Kauppakerho Oy –nimisenä merkittiin kaupparekisteriin 7. päivänä maaliskuuta 1947. Osakeyhtiön perustajina olivat: Kustaa Ilmari Mikkola, Nestor Gabriel Viinikainen ja Akseli Similä. Osakepääoma oli 700 000 markkaa jaettuna 70 osakkeeseen. Perustajat merkitsivät kukin yhden osakkeen jättäen loput muiden merkittäväksi. Tästä aukenikin yhtiölle suuri työmaa; saada hankituksi yhtiön osakkaat ja kerätä osakepääoma.

Vuonna 1950 helmikuun 20 päivänä pidettiin kokous, jossa olivat läsnä K.I. Mikkola, Jussi Teräväinen, Uuno Immonen, Eemeli Elo, Tarmo Hahto, Väinö Pora, Oskari Meriluoto, F. E. Stenholm, Toimi Silvonen, Viljo Lairila, Vilho Hietanen ja pöytäkirjanpitäjänä Kalle Pukkila. Tuossa kokouksessa laadittiin laskelmat kerhohuoneiston ja keilahallin rakennuskustannuksista sekä mahdollista tuotoista. Erikoisena optimistina tässä hankkeessa on mainittava pankinjohtaja Väinö Pora, joka oli koonnut keilailusta runsaan aineiston usealta paikkakunnalta.

OMA HUONEISTO

Vuonna 1951 lähinnä toimitusjohtaja Mikkolan aloitteesta saatiin Kouvolan kauppalan kanssa aikaan sopimus kerhohuoneiston rakentamisesta linja-autoaseman ullakkotiloihin. Piirustukset laati arkkitehti Välikangas. Lukuisten yksityisten liikemiesten avulla saatiin rakennustyö käyntiin ja kerhohuoneisto, keilahalli ja biljardisali valmistuivat syksyllä 1951. Rakennustyön toteutti Rakennustoimisto Vilho Rekola Oy, jolla oli samanaikaisesti rakenteilla As Oy Valtakatu 18 eli ns. Pilvenpiirtäjä.

Kouvolan Kauppakerhon rakennushankkeen toteuttaminen on vaatinut paljon rohkeutta yhtiön johdossa olevilta ja tarvinut myös ystävien tukea. Rakennushanke aiheutti yhtiölle lähes 15 mmk:n velat.

Rakentamisen teki mahdolliseksi vain se, että jäsenet olivat valmiit takaamaan lainoja ja jopa antamaan lahjoituksiakin. Lukuisat yksityiset ja yhteisöt ovat tukeneet rakennustyötä lahjoituksin ja heidän nimensä oli kirjattu kunniapaikalle kerhohuoneiston seinälle. Tässä yhteydessä on mainittava Kouvolan kauppalan myönteinen suhtautuminen yhtiömme toimintaan rakennusaikana ja sen jälkeenkin. Ilman kauppalanjohtaja Erkki Tuulen ja kauppalaninsinööri Jussi Teräväisen aulista apua rakentaminen olisi ollut vaikeaa. Hienon yhteistyön ansiosta Kauppakerholle saatiin koti, jossa jäsenet voivat viihtyä.

Kerhohuoneisto sai heti valmistuttuaan suurta suosiota osakseen. Kerhoravintolassa järjestivät sekä yksityiset että erilaiset yhteisöt monenlaisia tilaisuuksia. Myös kerhon naisjaosto järjesti yhtiön jäsenille monia hauskoja juhlia, jossa naiset esittivät ohjelmaa. Erityisen aktiivisina juhlien järjestäjinä on mainittavat rouva Martta Mikkola, liikkeenomistaja Jenny Hurmalainen ja rouva Linda Miettinen.

Muutaman vuoden kuluttua todettiin, että kerhoravintolan huonetilat ovat liian ahtaat ja keilahallin pitäminen oli epätaloudellista, Tämän takia vuonna 1958 yhtiö laajensi ravintolaa ja keilahalli siirrettiin uusiin tiloihin uuteen teatteritaloon. Tämä ei tietenkään ollut kivuton toimenpide, kun ottaa huomioon, miten keilailu oli kerhon perustajille tärkeä.

Kouvolan Kauppakerho Oy:n kerhoravintolan ja kokoustilojen käyttö aktivoitui vuosi vuodelta. Vuonna 1966 tiloissa järjestettiin erilaisia kokouksia ja esitelmätilaisuuksia 655 kappaletta, illallistilaisuuksia 28 iltana, 10 kurssia, kolmet häät sekä 26 pikkujoulut. Varsinkaan talvisaikaan ei kaikille voitu aina osoittaa kokoontumiselle paikkaa, niin vilkasta tilojen kysyntä oli. Toivottavasti kuitenkaan yhtään juhlaa ei jäänyt pitämättä!

Kouvolan seudun liikemiehet, virkamiehet ym. olivat oppineet tuntemaan Kouvolan Kauppakerhon omaksi kerhokseen. Jatkuvuus hieman huoletti 20-vuotisjuhlissa 1967, kun pohdittiin, miten uudet yrittäjät kaupungissa löytäisivät Kerhon, pääsisivät mukaan toimintaan ja oppisivat käyttämään palveluita.

KAUPUNGIN MUSEOKRIISI

Kouvola Seura oli parinkymmenen vuoden aikana kerännyt edustavan kokoelman museoesineitä, jotka olivat vuonna 1968 säilöttynä VR:n entiseen poliklinikkarakennukseen, mitä uhkasi purkaminen 1969, siis seuraavana vuonna. Esineille etsittiin sijoituspaikkaa ja sen myötä Kouvolassa suunniteltiin kaupunginmuseon perustamista. Museoliiton toiminnanjohtaja maisteri Jorma Heinonenkin oli mukana prosessissa.

Kauppakerho tarjosi kaupungille lunastettavaksi kerhon 17 vuotta jäljellä olevan vuokrasopimuksensa, mikä olisi mahdollistanut sekä uljaamman kerhon rakentamisen toisaalle, nykyinen kun oli käynyt vähän ahtaaksi, että tietysti museon perustamisen linja-autoaseman yläkertaan. Asiasta käytiin kaupungin valtuustossa ilmeisen värikäs keskustelu. Kysymystä perusteltiin suuntaan ja toiseen, vedottiin mm. levottoman aseman sopimattomuuteen museotoimintaan, sillä juopumuksesta pidätettyjä oli asemalla 15 – 18 päivässä! (toim huom. Eikä kerhon toiminnalla ilmeisesti ollut tähän suoranaista vaikutusta...) Asia tuli sitä vastustaneilla tahoilla lopuksi koplatuksi myös keskustan kaavoituskysymyksiin, mikä sitten lopulta kaatoi koko hankkeen. Mutta tarjosihan se aiheen lukuisille aikansa asetelmia peilaaville yleisönosastokirjoituksille Kouvolan Sanomissa.

Kerho jatkoi toimintaansa vanhoilla kuvioilla, kunnes 70-luvun puolivälissä Kouvolan kaupunki myi linja-autoaseman Yhdyspankille ja Stockmannin kauppahuoneelle tavaratalon rakentamista varten.

MONREPOS

Kauppakerho sai vuokraoikeudesta luopumisestaan korvauksen kaupungilta ja teki uuden MONREPOS ravintolan Salpausselänkadulle Tehdaspuun toimistotalon yläkertaan.

Kauppakerhon johtokunnan toimeksiannosta Seppo Mikkola, Hannu Saukkola ja Jaakko Uimonen ostivat kolmeen mieheen koko uuden ravintolan kaluston. Monrepossa oli muutama vierashuonekin kauppamatkustajia varten. Ravintola toimi aikansa, kunnes Tehdaspuu tarvitsi tilat omaan käyttöönsä.

Kauppakerho etsi aktiivisesti kohteita sijoittaa kaupungilta vuokraoikeudesta luopumisesta saamaansa pesämunaa uusiin liiketoimintoihin, mutta huonolla menestyksellä. Vuonna 1977 ostimme kaupungilta tontin motellin rakentamista varten Tykkimäestä, mutta hanke kaatui rahoitusongelmiin. Nyt paikalla sijaitsee Tykkimäen huvipuisto. 2000-luvun taitteessa olimme ostamassa yhdessä Kouvolan Liikemiesyhdistyksen kanssa Leo Terävän autokoulun huoneistoa. Tämä hanke kariutui, koska Liikemiesyhdistys vetäytyi siitä.

SIJOITUSTOIMINTA JA OSAKASTIEDOTUS

Ravintolatoiminnan hiipuessa kerho ryhtyi sijoittamaan varojaan pörssiosakkeisiin ja aikanaan myös osakehuoneistoihin. Sijoitustoiminnassa onnistuttiin erittäin hyvin, kiitos Seppo Kossilan loistavan asiantuntemuksen ja osin varmaan myös vainun ansiosta. Kertyneet voittovarat käytettiin uuteen sijoitustoimintaan, sillä useiden kadoksissa olevien osakkeiden johdosta varsinaiseen osingonjakoon ei haluttu ryhtyä. Osakkaille tiedotettiin kahdesti vuodessa, kevään yhtiökokouksessa ja syksyn tiedotustilaisuudessa, salkun kehityksestä sekä muista ajankohtaisista asioista. Informatiivisen hengenravinnon lisäksi näissä tilaisuuksissa nautittiin sijoitustoiminnan tuotoista myös kerhon hengen mukaisesti maukkaan ruumiinravinnon muodossa.

OSAKEOMAISUUDEN REALISOINTI JA KERHON PURKAMISESITYS

Kerhon omaisuuden kasvaessa osakkaiden keskuudessa alkoi syntyä ajatuksia varojen ”kotiutuksesta”. Osingonjako nähtiin edelleen vaikeana vaihtoehtona ja niin yhtiö myi vuonna 2015 sopivasti ennen markkinan ”korjausliikettä” kaikki pörssiosakkeet varautuessaan yhtiön mahdolliseen purkautumiseen tai omien osakkeiden ostoihin. Omien osakkeiden ostamisen valmistelemiseksi vietiin läpi tarkkaan määritetty ohjelma talvella 2015 – 2016. Kouvolan Kauppakerho Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 27.04.2016, missä oli osakkeiden ostamisen viimeistelyn lisäksi asialistalla osan osakkeenomistajista tekemä ehdotus yhtiön asettamisesta selvitystilaan ja koko omaisuuden jaosta osakkeiden ostamisen sijaan.

Kokous pidettiin Ravintola Nevillessä Kouvolassa ja paikalla oli 50 osakasta tai heidän edustajaansa. Äänestyksessä purkamista kannattavia ääniä oli 456 ja toiminnan jatkamista kannattavia ääniä 441. Purkamispäätöksen edellyttämä osakeyhtiölain vaatima 2/3 enemmistö ei täyttynyt, joten yhtiö jatkoi toimintaansa ja osti aiemmin valmistellun prosessin mukaisesti osakkailta 702 osaketta.

NYKYINEN TOIMINTA

Yhtiöön jääneellä pääomalla jatketaan arvopaperisijoitustoimintaa hyödyntäen käytettävissä olevaa ja osin ulkoistakin asiantuntemusta erikseen hyväksytyn toimintaohjeen mukaisesti. Kerhon omistamat vuokra-asunnot antavat hyvän pohjan käytännön kulujen kattamiseksi. Uutena toimintamuotona yhtiö on tänä juhlavuonnaan ryhtynyt edistämään aloittavaa yritystoimintaa Kouvolan seudulla. Tukipäätökset tekee hallitus yhtiökokouksen vahvistamissa puitteissa. Tuki- ja edistämismahdollisuuksia on sekä taloudellinen tuki sijoituksen tai lainan muodossa että kerhon jäsenistön asiantuntemuksen käyttö uusien liikeideoiden ja yrittäjien ”sparrauksessa” ja ”mentoroinnissa”.

Näistä lisää yhtiökokouksissa ja tiedotustilaisuuksissa – tervetuloa mukaan myös niihin.